Liikunta ja aivot

Miksi aivot pitävät liikunnasta?

Säännöllinen liikunta muodostaa uusia verisuonia ja hermosolujen välisiä yhteyksiä eri aivojen alueille. Kun aivoverenkierto vilkastuu, erityisesti loogisesta ajattelusta vastaavilla aivoalueilla kuten otsalohkossa, hermosolut saavat tehokkaammin niiden tarvitsemia happimolekyylejä ja ravintoaineita, ja vastaavasti niistä poistuu aineenvaihdunnassa syntyneitä kuona-aineita. Lisääntynyt verenkierto mahdollistaa myös hermosolujen välisten uusien yhteyksien muodostumisen. Säännöllisen liikunta näkyy siis sekä aivojen rakenteessa että toiminnassa!

Liikunnan pitkän ja lyhyen aikavälin aivoterveydelliset vaikutukset

  • Hermosolujen määrä lisääntyy
  • Välittäjäainepitoisuudet muuttuvat monien toimintojen kannalta myönteisesti
  • Aivojen harmaa ja valkea aine paksuuntuvat ja tiivistyvät
    • Tiedonsiirto tehostuu
    • Aivoalueiden yhteistyö paranee
  • Hippokampuksen (koostuu harmaasta aineesta) koko kasvaa
  • Otsalohkon ja hippokampus vahvistuvat toiminnallisesti
  • BDNF (Brain-Derived Neutrophic Factor)- välittäjäaineen pitoisuus lisääntyy
    • BDNF suojaa aivosoluja niitä uhkaavilta erilaisilta tekijöiltä, auttaa uusien hermosolujen muodostamisessa ja ylläpitämisessä, tehostaa oppimista ja muistia, hidastaa hermosolujen vanhenemista
  • Dopamiini välittäjäaineen eritys kasvaa
    • Dopamiini saa aikaan mielihyvää, vaikuttaa käyttäytymiseen myönteisesti ja parantaa keskittymistä ja muistia
  • Serotoniini välittäjäaineen eritys lisääntyy tietyillä aivoalueilla
    • Serotoniini vähentää mm. ahdistuneisuutta, pelkotiloja ja masennustaipumusta
  • Kortisoli nimisen stressihormonin eritys vähenee

Kaikki nämä liikunnan aikaan saamat muutokset aivojen rakenteessa ja kemiassa johtavat mm. seuraaviin muutoksiin käyttäytymisessämme;

  • Aivot "nuorenevat"
  • Keskittymiskyky paranee
  • Muisti ja oppiminen helpottuvat
  • Mielihyvän tunne lisääntyy
  • Masennus ja alakuloisuus vähenevät
  • Stressinsietokyky kasvaa
  • Ahdistus, jopa paniikkikohtaukset, vähenevät
  • Unen laatu paranee, etenkin jos rasittavaa liikuntaa ei harrasta kahteen tuntiin ennen nukkumaanmenoa
  • Liikunta piristää ja väsymys vähenee

Tarkemmin liikunnan aivoterveyden heijastumista mm. älykkyyteen, oppimiskykyyn, mielialaan ja muistiin sekä stressiin voit lukea Liikuntaosion muilta välilehdiltä. (ks. Aiheesta muualla.)

Kuva 1. Liikunnan aivoterveydelliset hyödyt eivät katso ikään – liikkuminen kannattaa aloittaa heti! Tärkeintä on saada sydämen syke nousemaan ja ylläpitää säännöllistä liikkumista.

Aiheesta muualla


Lähteet

  1. Aivovoimaa – näin vahvistat aivojasi liikunnalla. Anders Hansen (2017)

Päivityshistoria
Johanna Rintahaka 10.10.2017

Kuvaviitteet
Kuva ja sen käyttöoikeudet: ©Rinnekoti-Säätiö

Oliko tästä artikkelista hyötyä?