Vajaaravitsemus on vaarallista

Vajaaravitsemus tarkoittaa tilaa, jossa energiaa, proteiineja tai muita ravintoaineita ei saada tarpeeksi, niitä saadaan liikaa tai tarpeeseen nähden epätasapainoinen määrä. Tästä seuraa haitallisia muutoksia kehon koossa, koostumuksessa, toimintakyvyssä ja/tai kyvyssä parantua sairauksista tai toipua hoitotoimenpiteistä.

Vajaaravitsemuksen syy voi siis liittyä henkilön taipumukseen nauttia yksipuolista ravintoa. Yksipuolinen ravinto voi johtaa yli- tai alipainoon ja yleistilan heikkenemiseen. On tärkeää ymmärtää, että henkilö voi kärsiä vajaaravitsemuksesta, vaikka paino olisi normaali tai henkilöllä olisi ylipainoa! Kun ravinnossa on niukasti proteiineja, kivennäisaineita ja vitamiineja, kenen tahansa yleistila voi heikentyä nopeasti.

Vajaaravitsemuksen riskiryhmään kuuluvat etenkin lapset ja vanhukset sekä vaikeasti kehitysvammaiset ja harvinaisestisairaat.

Sairauksiin liittyvä vajaaravitsemus on suhteellisen yleistä (20-60 % sairastapauksista). (Ks alla). Vajaaravitsemus lisää sairastavuutta, sairaalakomplikaatioita sekä kuolleisuutta.

Itsenäisesti asuvilla kehitysvammaisilla yksipuolisen ravinnon nauttimiseen johtavia syitä voivat olla mm.

  • Ostopäätösten teon vaikeus ruokakaupassa
  • Tiedon puute
    • monipuolisen ravinnon ominaisuuksista
    • eri ruoka-aineiden energia- ja ravintopitoisuuksista
  • Heikko elintarvikkeiden tuntemus
  • Halu pitäytyä ”tutussa ja turvallisessa”
  • Elintarvikepakkausten ulkonäön vaihtuminen
  • Useat vaihtoehdot elintarvikkeissa, jotka voivat vaikeuttaa oikean tuotteen löytämistä ja valintaa
  • Taloudellinen tilanne. Terveellisen ruokavalion noudattaminen vaatii rahaa: sitä voi olla niukasti käytössä, jolloin päädytään ostamaan edullisia ja usein vähemmän vitamiineja, kuitua ja proteiineja sisältäviä tuotteita. Vaalea vehnä, sokeri ja rasva ovat edullisia valmistuotteiden raaka-aineita ja usein ne myös maistuvat parhaiten.

Vajaaravitsemukselle ominaisia piirteitä ovat mm.

  • Ruokahaluttomuus
  • Painonlasku
  • Riittämätön energiansaanti
  • Lihaskudoksen väheneminen
  • Ihonalaisen rasvakudoksen menetys
  • Nesteen kertyminen kehoon
  • Heikentynyt käden puristusvoima
  • Voimattomuus
  • Väsymys
  • Infektioherkkyys
  • Hidas parantuminen (haavat, sairaudet)

Vajaaravitsemus heikentää elämän laatua monella tapaa

  • Lapsilla vajaaravitsemus laskee ensin painoa, jonka jälkeen pituuskasvu hidastuu. Jos vajaaravitsemus jatkuu, murrosiän alkaminen voi viivästyä.
  • Vajaaravituilla henkilöillä lääkkeiden teho voi muuttua: lääkkeet saattavat imeytyä tai jakautua kehossa normaalia poikkeavalla tavalla.
  • Vajaaravitsemus lisää sairastumisriskiä, sairaalakomplikaatioita sekä kuolleisuutta.

Vajaaravitsemuksen ehkäiseminen on helpompaa kuin sen hoitaminen. Vajaaravitun on hyvä syödä säännöllisesti ja usein, noin 2- 3 tunnin välein, eikä yöpaasto saisi ylittää kymmentä tuntia.

Sairauden aikaisia syitä vajaaravitsemukseen

1. Vähentynyt ravinnon nauttiminen tai imeytyminen:

  • Sairaus ja tutkimukset
  • Lääkkeet ja muut hoidot
  • Ruokahaluttomuus
  • Pahoinvointi tai oksentelu
  • Mielialan lasku, masennus
  • Vähäinen fyysinen aktiivisuus
  • Lääkitys
  • Epäviihtyisä ruokailuympäristö
  • Maku- ja hajuaistin muutokset
  • Hampaiden ja suun ongelmat
    • Kipeä ja kuiva suu
    • Syömis- ja nielemisvaikeudet
  • Ummetus ja ripuli
  • Kipu
  • Rajoitettu tai rajoittunut ruokavalio
    • mm. ruoka-aineallergiat
    • syömishäiriöt
    • Ruoka-aversiot (vastenmielisyys jotakin ruokaa tai ruoka-ainetta kohtaan)

2. Sairauden aiheuttama kudostuho tai kiihtynyt aineenvaihdunta

  • Vammat (esim. palovammat ja isot luunmurtumat)
  • Leikkaukset
  • Sepsis eli verenmyrkytys eli verenkiertoon levinnyt mikrobitulehdus
  • Munuais-, maksa- ja keuhkosairaudet
  • Sydämen vajaatoiminta
  • Syöpäsairaudet
  • Krooninen haava
  • HIV

3. Imeytymishäiriöt

  • Heikentynyt ruoansulatus (esim. haiman vajaatoiminta ja entsyymipuutokset)
  • Suoliston tulehdussairaudet
  • Suolistoleikkaukset
  • Sädehoito
  • Ravintoaineiden menetykset (esim. fistelit, lyhytsuolioireyhtymä)

Lähteet

  1. Ravitsemushoito: Suositus sairaaloihin, terveyskeskuksiin, palvelu- ja hoitokoteihin sekä kuntoutuskeskuksiin. Valtion ravitsemusneuvottelukunta (2010), s. 25

Päivityshistoria
Johanna Rintahaka 1.4.2017, 22.5.2017

Oliko tästä artikkelista hyötyä?