Kehitysvammaisten ja harvinaissairaiden ravitsemus

Kehitysvammaisten ja harvinaissairaiden ravinnontarve vaihtelee suuresti mikä johtuu useista eri tekijöistä. Riittävästä ravinnon saannista on pidettävä tarkasti huolta, etenkin jos

  • syöminen tai ruoan imeytyminen on vaikeaa
  • energiantarve on normaalia suurempi, esim. oireyhtymään liittyvien jatkuvien pakkoliikkeiden vuoksi, jotka rasittavat suuria lihaksia
  • ruokaileminen jää kokonaan ulkopuolisen henkilön varaan

Etenkin monivammaisilla kehitysvammaisilla vajaaravitsemuksen vaara on suuri. Vajaaravitsemuksella tarkoitetaan yhden tai useamman ravintoaineen saannin puutetta tai ylimäärää, josta aiheutuu henkilölle haitallisia muutoksia. Vajaaravitsemuksen lisäksi kehitysvammaisten ja harvinaisesti sairaiden ravitsemustila voi heiketä nopeasti monesta syystä. Kehitysvammaisuuteen tai harvinaissairauksiin voi liittyä myös ali- ja ylipainoa. Ylipaino on yleisempää lievästi ja keskivaikeasti kehitysvammaisilla kun taas vaikeasti kehitysvammaiset ovat aliravitsemuksen riskissä.

Syömisen ja ruoan imeytymisen haasteita

Kehitysvammaisuuteen ja harvinaissairauksiin voi liittyä monenlaisia fysiologisia, anatomisia sekä sosiaalisia tekijöitä, jotka voivat rajoittaa eri tavoin syömistä ja nautitun ravinnon imeytymistä ja käyttöönottoa kehossa ja/tai tekevät ruokailutilanteista muuten haasteellisia.

Syömistä voivat vaikeuttaa esimerkiksi

  • Motoriikan eli liikkumisen vaikeudet, jotka vaikeuttavat syömisen omatoimisuutta
  • Ongelmat käsien käytössä
  • Ongelmat ruoan pureskelussa ja/tai nielemisessä
  • Haasteet henkilön käyttäytymisessä
  • Käytöshäiriöt
  • Haluttomuus syödä
  • Vastenmielisyydet eli aversiot ruoka-aineita tai ruokailutilannetta kohtaan
  • Liitännäissairaudet, kuten
    • Refluksitauti eli mahan sisällön nouseminen ylös ruokatorveen
    • Ummetus
    • Ruoansulatuskanavan pitkäaikaisongelmat
    • Tulehdukset, jotka voivat esimerkiksi heikentää merkittävästi ruoan imeytymistä
    • CP-vamma tai pakkoliikkeet, jotka lisäävät merkittävästi energiankulutusta ja lisäävät aliravitsemuksen riskiä
    • Psykiatriset sairaudet, jotka voivat puolestaan aiheuttaa
      • Ruokahaluttomuutta,
      • Laihtumista ja alipainoa,
      • Vajaaravitsemusta,
      • Painonlisääntymistä ja ylipainoa,
      • Suun kuivumista,
      • Vääriä luuloja ruoan turvallisuudesta,
      • jne.
  • Kommunikointikyky
  • Hampaiston ja suun ongelmat, kuten
  • Hengitystieongelmat, jotka vaikeuttavat hengitystä ruokaa nautittaessa
  • Aistien yli- tai aliherkkyydet
  • Heikko keskittymiskyky
  • Dementia
  • Mahdolliset oksennus- tai yökkäämisrefleksit
  • Kielen ulostyöntäminen
  • Runsas kuolaaminen (ks. nestetarve)
  • Jotkut lääkkeet haitallisine sivuvaikutuksineen

Haasteena onkin löytää kehitysvammaiselle ja harvinaisesti sairaille yksilöllisesti sopiva

  • Ateriarytmi
  • Annoskoko
  • Ruoan rakenne
  • Ruoan energiatiheys
  • Ruoan ravitsemukselliset arvot
  • Ruokailutapa ja
  • Ruokailuasento.

Näiden asioiden huomioonottaminen voivat helpottaa syömistä ja nautitun ruoan imeytymistä. Läheisillä, alan ammattilaisilla sekä mahdollisella hoitohenkilökunnalla on suuri vastuu erityisryhmien ravitsemuksesta ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista! Voit lukea näistä asioista lisää "Ruokahalun ja ruokailun edistäminen"-osiosta.

Ikääntyvien ravitsemuksessa on osittain samoja piirteitä kuin joillakin kehitysvammaisilla ja harvinaisesti sairailla henkilöillä. Voit lukea aiheesta lisää täältä.

Esimerkkejä ravitsemuksellisesti haasteellisista kehitysvammaoireyhtymistä ja harvinaissairauksista

Alla on esimerkkejä erilaisista kehitysvammaoireyhtymistä ja harvinaissairauksista sekä niihin mahdollisesti liittyvistä liitännäisoireista, joiden kohdalla oikea ravitsemus on erityisen tärkeää.

Prader-Willin oireyhtymä

Prader willin oireyhtymää sairastavalla on usein hidas aineenvaihdunta, ts. heillä on pieni energiantarve eikä heille synny normaalia kylläisyyden tunnetta ruokaillessa tai ruokailujen välissä. Nämä kaksi asiaa johtavat helposti ylisyömiseen ja sairaanloiseen lihavuuteen. Oireyhtymän hoitoon kuuluu ruokailemisen rajoittaminen.

Downin syndrooma

Downin oireyhtymässä keliakia riski on koholla, jonka lisäksi henkilöillä on taipumusta myös lihavuuteen, ruuansulatuskanavan epämuodostumiin, luukatoon eli osteoporoosiin sekä refluksitautiin. 15 %:lla tapauksista todetaan myös hypotyreoosi eli kilpirauhasen vajaatoiminta, joka voi hidastaa mm. yleistä aineenvaihduntaa ja täten lisätä lihomistaipumusta.

Vaikeahoitoinen epilepsia

Epilepsia on vaikeahoitoinen kun kohtauksia ei saada vähenemään lääkityksen avulla. Tällöin voidaan kokeilla mm. ketogeenistä dieettiä, josta voit lukea lisää täältä.

Fenyyliketonuria eli PKU-tauti ja muut harvinaiset aineenvaihduntasairaudet

Tietyt ruoka-ainerajoitteet ovat välttämättömiä yksilön terveydelle. Hoitamattomana tällaiset aineenvaihduntasairaudet voivat johtaa kehitysvammaisuuteen tai jopa kuolemaan.

Autismikirjon häiriöt

Epätavalliset ruokamieltymykset, kieltäytyminen joistakin ruoka-aineista (ruoka-aversiot) tai ruokailutilanteiden kokeminen epämiellyttävinä esimerkiksi aistiyli- tai aisti-aliherkkyyden vuoksi johtavat helposti kapea-alaiseen ravitsemukseen ja jopa vajaaravitsemukseen.


Aiheesta muualla

Lähteet

  1. Itä-Suomen yliopisto Pro gradu (2015): Karhumaa, Hanna-Mari: Vaikeasti kehitysvammaisten aikuisten ravitsemustila, ruoankäyttö ja syömiskyky.

Päivityshistoria
Johanna Rintahaka 1.4.2017

Oliko tästä artikkelista hyötyä?