Ravitsemus

Oheisessa Ravitsemus-osiossa esitellään ravitsemukseen liittyviä seikkoja mahdollisimman monipuolisesti, tuoden esille iän, kehitysvammaisuuden, erilaisten kehitysvammaoireyhtymien ja harvinaissairauksien mukanaan tuomat haasteet. Löydät osiosta myös arkeen sovellettavia ruokaan ja ruokailemiseen liittyviä vinkkejä sekä ravitsemustaulukoita, joiden avulla voit varmistaa että sekä sinä että läheisesi saavat eteensä vain parasta purtavaa!

Kaikki tieto on asiantuntijoiden tarkastamaa.

Ravinto ja neste ovat yhtä välttämättömiä keholle kuin unikin: ilman niitä ei pysy hengissä

Ihmisessä on arviolta noin 37 biljoonaa (37 000 000 000 000) solua, joiden aineenvaihdunnan ylläpito tarvitsee hapen lisäksi jatkuvien energia- ja ravintoainemolekyylien virtausta soluihin (ja vastaavasti kuona-aineiden poistumista soluista). Hyvä ravitsemustila on tärkeä hyvälle yleiskunnolle ja mielelle. Riittämätön ravinto ei ylläpidä toimintakykyä eikä huolla esimerkiksi puolustusjärjestelmän tai hermoston toimintaa – liikkuminen vaikeutuu, sairastumme herkästi, paraneminen hidastuu, mieliala laskee ja joidenkin tautien oireet voivat pahentua. Huono ravitsemustila vaikuttaa myös lääkkeiden tehoon ja lääketieteellisten hoitojen ja toimenpiteiden onnistumiseen. Ei ole siis aivan sama mitä suuhun laitamme!

Ruokailutilanteet

Hyvinvointivaltioissa ruokailutilanteet ovat tavallisia. Syömme noin neljän tunnin välein, mikä tarkoittaa noin viittä ruokailuhetkeä vuorokaudessa. Kaikille syöminen ja juominen eivät ole kuitenkaan helppoja ja yksinkertaisia asioita: yksin nieleminen vaatii monien lihasten koordinaatiota, mahaletkun kautta nautittu ravinto ei kutkuta kielen makuhermoja tai nenän hajuhermoja.

Lisäksi on niitä henkilöitä, jotka eivät pysty ilmaisemaan mitä haluaisivat syödä, juoda tai maistella. Toisilla puolestaan on allergioita ja jotkin ruoka-aineet eivät vain sovi joidenkin ihmisten ruuansulatukselle.

Toisaalta on myös niitä ihmisiä, joille sosiaaliset tilanteet, vääränlaiset ruokailutottumukset tai erilaiset ruokaan liittyvät epämiellyttävät tunteet, mielikuvat tai muistot hankaloittavat ruokailutilanteiden sujuvuutta. Sitten on niitäkin henkilöitä, joilla on rajaton ruokahalu – kylläisyyden tunnetta ei vain synny!

Kaikissa näissä tapauksissa tärkeää olisi, että nautittu ravinto vastaisi laadullisesti ja määrällisesti elimistön tarpeita.

Lukuisat asiat vaikuttavat siihen miten, milloin ja millaista ruokaa syömme. Avainasemassa ovat ne henkilöt, jotka suunnittelevat, valmistavat ja tarjoilevat ruoan niille harvinaissairaille, kehitysvammaisille tai ikääntyneille, jotka eivät itsenäisesti pysty valmistamaan, syömään tai päättämään mitä söisivät tänään! Kaikille soisi ruoan maistuvan - tuoden sekä hyvää oloa että mieltä!

Päivityshistoria
Johanna Rintahaka 1.4.2017

Oliko tästä artikkelista hyötyä?