Pääkallon saumojen ennenaikainen luutuminen, mahdollinen lievä kehitysvammaisuus,

Muenken oireyhtymä

Muenken oireyhtymä johtuu tiettyjen kallon saumojen ennenaikaisesta luutumisesta sikiön kehityksen aikana. Tämä heijastuu yksilön pään ja kasvojen muotoon. Vain noin 15 %:lla tapauksista kallon saumojen yhteenluutuminen tapahtuu normaalissa aikataulussa kohdussa.

Muenken oireyhtymää sairastavien kliininen kuva vaihtelee yksilöittäin huomattavasti, jopa yksittäisen perheen sisällä. Jotkut henkilöistä vaikuttavat jopa täysin oireettomilta (6-7 % tapauksista).

Mueken oireyhtymän tyypillisin piirre on koronaalinen synostoosi eli otsansuuntainen, korvasta korvaan ulottuvan kallon saumojen yhteenluutuminen, joka on usein bilateraalinen eli molemminpuolinen (noin 2/3-osaa tapauksista). Tämä johtaa brakykefaliaan eli lyhytpäisyyteen tai turribrakykefaliaan eli tornikalloisuuteen. Joillakin oireyhtymää sairastuneilla on unilateraalinen eli yksipuoleinen koronaalinen synostoosi (noin 1/3-osaa tapauksista), joka johtaa mm. kasvojen ja kallon epäsymmetrisyyteen (anteriorinen plagiokefalia). Myös muiden kallon saumojen kuin otsansuuntaisen kallon saumojen yhteenluutumista todetaan. Oireyhtymään voi liittyä myös makrokefaliaa eli isopäisyyttä (5 % tapauksista) ilman kraniosynostoosia sekä täysin normaali kallon rakenne.

Muenken oireyhtymän tyypillisiin kallon ja kasvon piirteisiin lukeutuvat myös toisistaan kaukana olevat silmät, riippuluomet tai silmien ulkonemat, karsastus ja suu- tai huulihalkio. Muita oireita voivat olla mm. kuulovammaisuus (yli 70 %:lla tapauksista) ja hydrokefalia eli vesipäisyys ja kallonsisäinen paine. Nämä ovat yleisiä niissä tapauksissa, joissa kallonluut ovat luutuneet normaalia aikaisemmin. Muenken oireyhtymään liittyy usein myös korvatulehdukset, lievät epämuodostumat raajoissa, kuten lyhyt sormisuus tai varpaisuus, leveät peukalot ja vinosormisuus. Kehitysviiveet (n. 33 % tapauksista), lievä kehitysvammaisuus, epilepsia ja lisääntynyt riski käyttäytymismuutoksiin tai -häiriöihin ovat myös mahdollisia.

Muenken oireyhtymä johtuu kaikilla sairastuneilla FGFR3-geenin pistemutaatiosta (p.Pro250Arg-mutaatio) kromosomissa 4 (4p16.3). Geenimuutos periytyy autosomaalisesti ja dominoivasti eli vallitsevasti. FGFR3-geenituote tuottaa kehoon fibroplasti-kasvutekijä-reseptori-3:sta, jonka toiminta vaaditaan normaalin luuston/luurangon kehittymiseksi. Mutaatio yliaktivoi fibroplasti-kasvutekijä-reseptori-3:n normaalin toiminnan mistä seuraa kallon saumojen ennenaikainen luutuminen.

Mutaation vaikutus ilmiasuun, penetranssi eli ilmenemisyleisyys, ei ole täydellinen kaikissa mutaatiota kantavissa yksilöissä. Tähän johtopäätökseen on tultu, koska osa geenimuutoksen kantajista vaikuttaa lähes oireettomilta ja yksilöiden oirekuvien välillä on niin suurta vaihtelua. Jos perheeseen halutaan toista lasta, oireyhtymän uusiutumisriski arvioidaan jokaisen perheen kohdalla erikseen: onko kyseessä biologisesti sattumalta syntynyt de novo-mutaatio vai kantaako jompikumpi vanhemmista mutaatiota ilman oireita ts. on mutaation oireeton kantaja. Jos toisella vanhemmista todetaan FGFR3-geenin muutos, perheellä on 50 % mahdollisuus saada jälkeläinen, joka kantaa samaa mutaatiota ja jolla siis on Muenken oireyhtymä.

Diagnoosin varmistaa geenimuutoksen löytyminen yksilön perimästä, joka saadaan selville tutkimalla henkilön verinäyte molekyylibiologisin menetelmin.

Hoito on moniammatillista. Hoitoon kuuluu mm. kuulo- ja näkötutkimukset sekä käyttäytymisen havainnointi, puheterapia ja oppimiskyvyn arviointi. Kirurginen hoito voi olla mahdollinen, yleensä 3-6 kuukauden ikäiselle vauvalle.

Oireyhtymän esiintyvyydeksi on arvioitu 1:30 000 elävänä syntynyttä lasta kohden.

Oireyhtymän ennuste vaihtelee huomattavasti yksilöstä toiseen riippuen oireyhtymän ilmiasusta ts. millaisena oireet ilmenevät (vaikeusaste) ja niiden onnistuneesta seurannasta ja hoidosta. Eliniän odote on normaali.

Aiheesta muualla

Lähteet

  1. Orphanet: Muenke syndrome
  2. Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Muenke syndrome

Päivityshistoria
Kari Viitapohja 19.11.2008
Johanna Rintahaka 29.9.2017

Oliko tästä artikkelista hyötyä?