Suotuisat olosuhteet murrosikäisten aivojen kehitykselle

Nuorten aivot tarvitsevat riittävästi lepoa, virkistystä ja terveellistä ravintoa. Näistä aiheista voit lukea tarkemmin Terveyden edistämis-välilehdeltä. Nuorten sosiaalinen ympäristö vaikuttaa suuresti siihen miten nuori käyttäytyy, toimii ja ajattelee.

Nuorten aivojen kehitystä voi tukea kannustamalla nuorta myönteiseen käyttäytymiseen ja välttämällä tarpeettomia kieltoja. Nuorille on hyvä antaa virikkeitä ajattelutaitojen kehittymiselle ja huolehtia nuorten riittävästä unen määrästä ja terveellisistä elämäntavoista; päihteettömyydestä, liikunnasta ja oikeasta ravitsemuksesta. Nämä vinkit soveltuvat tietenkin meille kaikille muillekin!

Stressi voi häiritä nuorten aivojen kehitystä ja altistaa mielenterveydenhäiriöille, kuten masennukselle ja syömishäiriöille. Stressiä nuoren elämään voivat aiheuttaa mm. nuorten sosiaalinen ympäristö, olosuhdemuutokset ympäristössä tai läheisissä (esim. muutto, vanhempien avioero, kuolema, vakava sairastuminen).

Murrosikäisten ja nuorten mielenterveyshäiriöt

Useimmat psykiatriset häiriöt saavat alkunsa lapsuudessa tai nuoruudessa – syynä voi olla biologinen haavoittuvuus ja/tai ympäristön aiheuttama stressi yhteisvaikutuksineen. Aivotoimintojen liian varhainen tai myöhäinen kehittyminen voivat myös altistaa mielenterveyshäiriöille. Murrosiän alku ja murrosikä ovat erityisen herkkiä ajanjaksoja mielenterveyden kannalta. Nuoruudessa esiintyy kaksi kertaa enemmän psykiatrista oireilua kuin lapsuudessa ja myöhäismurrosiässä yhtä paljon kuin aikuisilla.

Vinkkejä murrosikäisen kehitysvammaisen (tai harvinaisesti sairaan) selviytymiskeinojen kartuttamiseksi

  • Tunnista ongelma.
  • Pidä kiinni rutiineista
    • Kehitysvammaisten selviytymistaidot ovat heikommat kuin muiden. Murrosiän myllerryksessä arjen säännölliset rutiinit tuovat turvaa. Olosuhteiden muuttuessa, tee muutoksista mahdollisimman vähäiset ja asteittaiset.
  • Selitä, selitä ja selitä uudelleen.
  • Käytä kieltä jota kehitysvammainen ymmärtää parhaiten.
    • Muista, että monet ymmärtävät sanomiset kirjaimellisesti ja etteivät monet ymmärrä vertaiskuvia tai kuvainnollisia ilmaisuja.
  • Auta kehitysvammaisia ymmärtämään kiusaamisen ja hyväntahtoisen sanomisen eroa
  • Varmista, että kehitysvammainen ymmärtää, ettei hänen tarvitse sietää kiusaamista.
    • Varmista, että hänellä on joku aikuinen, jonka luokse hän voi hämmentävissä tai kiusaamistilanteissa mennä hakemaan apua tai kysymään neuvoa.
  • Rakenna tukiverkosto
  • Luo verkostoja, joissa kehitysvammainen voi tuntea itsensä jonkin ryhmän hyväksymäksi jäseneksi juuri sellaisena ihmisenä kuin hän on.
    • Tutustuta kehitysvammainen toisille niin, että he näkevät vamman taakse, kehitysvammaisen omana persoonanaan.
  • Harkitse ammattiavun hyödyntämistä

Ammattiauttajien puoleen kääntyminen on etuoikeus. Ammattiauttajat voivat auttaa oppimaan kehitysvammaista tai harvinaisesti sairasta pärjäämään paremmin, sekä itsenäisesti että ihmisten välisissä vuorovaikutustilanteissa, varsinkin silloin kun tunteet myllertävät. Uudet opitut taidot voivat parantaa tai ylläpitää nuoren kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Lisää vinkkejä murrosikäisen kanssa toimimiseen ja olemiseen löydät Vinkkejä murrosikäisen kanssa-alasivulta.

Murrosiässä seksuaalisuuteen liittyvät asiat nousevat pinnalle

Verneri.net-sivustolla on runsaasti julkaisuja ihmissuhteista ja seksuaalisuudesta. Löydät selkokielistä tietoa seksuaalisuudesta myös Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille –projektin sivustolta.

Aiheesta muualla

Lähteet

  1. Scientific American (2015): The Amazing Teen Brain Rapidly changing wiring leads to mental agility – and risky behavior. Jay N. Giedd 21-25
  2. American Academy of Child & Adolescent Psychiatry (2016): Teen Brain: Behavior, Problem Solving, and Decision Making
  3. PsychCentral: Teens with Intellectuall Disability Have it Harder
  4. Raisingchildren.net.au: The Australian parenting website

Päivityshistoria
Johanna Rintahaka 27.6.2017

Oliko tästä artikkelista hyötyä?